|
15.1.2009
Ennakointidialogin avulla visioitiin raittiimpaa Suomea vuonna
2010
Alkoholiohjelma jalkautui lääneihin kuulemaan paikallisia
toimijoita
Marras-joulukuussa 2008 Alkoholiohjelma jalkautui
Tulevaisuuden kumppanuustalkoot -otsikon alla
lääneihin. Viidessa eri talkootilaisuudessa kerättiin kentän
näkemyksiä keinoista, joilla paikallisia alkoholihaittoja voidaan
tehokkaimmin ehkäistä.
Hallituksen terveiset: Kaikkia tarvitaan
vastuullisen alkoholipoltiikan toteuttamiseen
Alkoholiohjelma viestin viejänä
poliittisille päättäjille
Tulevaisuuden muistelussa tehdään
aikamatka hyvään tulevaisuuteen
Lahdessa kattava läpileikkaus toimijoita
osallistui dialogiin
Veron nostoa, elinkeinoyhteistyötä,
Tyky-toimintaa, kampanjoita, aikuisten ryhtiliikettä, toimivaa
poikkihallinnollisuutta
Asenneilmapiiri,
ehkäisevän päihdetyön haastava rooli, vanhemmuus ja tehokas
yhteistyö
Hallituksen
terveiset: Kaikkia tarvitaan vastuullisen alkoholipolitiikan
tekemiseen
9.12.2008 kokoonnuttiin Etelä-Suomen läänin talkoihin Lahden
kongressikeskus Fellmanniin. Tilaisuuden avasi sosiaali- ja
terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen,
joka muistutti, että Alkoholiohjelman päätehtävä on antaa ääni
paikallisille toimijoille, jotka ovat oman alueensa parhaita
asiantuntijoita siinä miten alkoholihaittoja parhaiten
ehkäistään.
Alkoholiohjelma tukee toimintaa koordinoimalla ja tuomalla
toimijoita yhteen, ei olemalla mikään yläpuolelle asettuva
asiantuntijaelin. Nyky-Suomessa kaikkia toimijoita tarvitaan
vastuullisen alkoholipolitiikan tekemiseen, se ei ole yksinomaan
Alkon tonttia kuten takavuosina totuttiin ajattelemaan.
Alkoholiohjelma viestin viejänä
poliittisille päättäjille
Alkoholiohjelman valtakunnallinen koordinaattori,
kehittämispäällikkö Tuomas Tenkanen lupasi
tilaisuuden kuulijoille, että kaikki viestit, joita
kumppanuustalkoissa halutaan viedä poliittisille päättäjille,
kirjataan ylös ja välitetään ohjelman kautta eteenpäin. Paikallisen
tason aktiivisuus asioiden viestimisessä hallintoon päin on
tärkeää, jotta poliittisella päätöksenteolla voidaan tukea
paikallisia ponnistuksia oikealla tavalla.
Tulevaisuuden
muistelussa tehdään aikamatka hyvään tulevaisuuteen
Jotta kaikkien paikallisten toimijoiden ääni ja näkemykset
saatiin talteen, hyödynnettiin kumppanuustalkoissa
ennakointidialogimenetelmää. Ennakointidialogi on eräs Stakesissa
(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.1.2009 alkaen.) kehitetty
dialoginen verkostomenetelmä.
Millä keinoin hyvään tulevaisuuteen oikein päästiinkään?
Tulevaisuuden muistelu -ennakointidialogissa osallistujat
hyppäävät verkostokonsultin johdattelemina mielessään ennalta
valittuun ajankohtaan tulevaisuudessa, josta käsin muistellaan
miten hyvään kehityskulkuun päästiin käsiksi.
Osallistujilta kysytään, mikä heitä erityisesti ilahduttaa
nykytilassa, mikä on ollut heidän oma osuutensa hyvään tilanteeseen
pääsemisessä, ja mistä he ovat saanet tukea työlleen. Lopuksi
kysytään, mistä he voivat olla salaisesti hieman ylpeitäkin omassa
työssään.
Dialogia vetävä verkostokonsultti esittää kaikille
osallistujille samat kysymykset vuorotellen ja toinen
verkostokonsultti kirjaa näkemykset ylös. Kaikki osallistujat
pääsevät ääneen tasaveroisesti.
Kun hyvään tilanteeseen pääsemisen keinot on käyty läpi,
käännetään huomio siihen mistä osallistujat ovat olleet aikoinaan
huolissaan ja mikä sai heidän huolensa aikoinaan hälvenemään.
Lopussa ääneen pääsee myös yleisö, kun kirjatut asiat käydään
yhdessä läpi ja kartoitetaan keskeiset esiin nousevat teemat.
Lahdessa kattava läpileikkaus toimijoita osallistui
dialogiin
Lahdessa dialogiin osallistui kattava läpileikkaus Etelä-Suomen
läänin toimijoita, joiden työtä alkoholihaitat koskettavat.
Osallistujina olivat Kimmo Mäkelä (Mainiemen
päihdetyön kehittämiskeskus), Raija Vähätalo
(Forssan seudun terveyskasvatuksen erityiskoordinaattori),
Anne Kajaniemi (Sokos Hotellin ravintolapäällikkö,
Lahti), Pekka Heikkinen (Keski-Uudenmaan poliisi),
Ari Inkinen (Helsingin NMKY), Lasse
Saraste (Hämeenlinnan Vanajan seurakunnan
eritysnuorisotyö) Risto Holstila (Hämeenlinnan
A-klinikkatoimi).
Verkostokonsultti Mika Lindfors johdatti
osallistujia päivämäärään 10.5.2010, jolloin Alkoholiohjelma on
ylittänyt puolimatkan krouvin. Alkoholihaitat ovat selvästi
laskussa, mutta miten tähän tilanteeseen päästiinkään? Lindfors
kääntyi kysymyksineen osallistujien puoleen, jotka tarttuivat
innokkaasti heitettyyn haasteeseen.
Veron nostoa,
elinkeinoyhteistyötä, Tyky-toimintaa, kampanjoita, aikuisten
ryhtiliikettä, toimivaa poikkihallinnollisuutta
Osallistujat hahmottivat tilannetta oman työnsä kautta
Risto Holstila A-klinikkatoimesta iloitsi, että
valtiovalta on vastuullisesti korottanut alkoholiveroa 20 %:ia.
Tämä antoi hyvän alkusysäyksen myönteiselle kehitykselle. Holstila
nosti esille myös toimivan yhteistyön alkoholielinkeinon kanssa.
Palkitsemalla vastuullisia elinkeinoharjoittajia on luotu käsitystä
siitä, että haittojen ehkäisy on yhteinen asia.
Lasse Saraste seurakunnan erityisnuorisotyöstä
oli tyytyväinen siihen, että rippikouluihin on tullut lisää
elämänhallinnan opetusta ja nuorille on järjestetty enemmän
vapaa-ajan toimintaa. Työpaikkojen perhekeskeisellä
Tyky-toiminnalla on luotu mahdollisuuksia koko perheen
päihteettömään yhdessäoloon.
Poliisin edustaja Pekka Heikkisen ilon aiheena
oli poikkihallinnollisen työn toimivuus: turvallisuuskoordinaattori
aktivoi eri hallintokuntia kartoittamaan omaa toimintaansa.
Ravintolapäällikkö Anne Kajaniemi kertoi koulujen
kanssa toteutetusta kampanjasta. Kampanjan avulla viestittiin, että
yletön dokaaminen ei ole juhlimisen edellytys. Ja jos alkoholin
kanssa mokataan, osataan myös hakea apua.
Terveyskasvatuksen koordinaattori Raija
Vähätalo kertoi aikuisten ryhtiliikkeestä. Vanhemmat ovat
ymmärtäneet mallioppimisen merkityksen: vanhemmat antavat esimerkin
vastuullisesta alkoholinkäytöstä. Ryhtiliikkeen kantavana voimana
on ollut neuvolatyön uusi tukimuoto ja koulupuolelle lisätyt
resurssit. Vanhemmuuden roolikarttaa on opittu käyttämään
tehokkaana työn tukena.
NMKY:n edustaja Ari Inkinen piti hyvänä
saavutuksena sitä, että maahan on perustettu seutukunnallisia
ehkäisevän päihdetyön toimipisteitä ympäri maata. Ikääntyneiden
kanssa on myös alettu tehdä enemmän ehkäisevää työtä.
Asenneilmapiiri, ehkäisevän päihdetyön
haastava rooli, vanhemmuus ja tehokas yhteistyö
Lahdessa keskeisiksi teemoiksi alkoholihaittojen ehkäisyssä
hahmottuivat asenneilmapiiri, jossa sekä medialla että yleisöllä on
tärkeä tehtävä mm. päihteettömien juhlimistapojen
vakiinnuttamisessa. Tipaton tammikuu on hyvä maaperä, joka oikein
ruokittuna voi kasvattaa uusia versoja.
Ehkäisevän päihdetyön rooli ja resurssit täytyy myös hahmottaa
uudella tavalla. Jotta ehkäisevä työ voi toimia kunnolla se vaati
arvostusta, resursseja ja pitkäjänteisyyttä. Palveluja on osattava
myös räätälöidä eri kohderyhmille elämänkaariajattelun
mukaisesti.
Kotonakin voidaan tehdä paljon päihteettömyyden tukemiseksi.
Nykyvanhemmat tarvitsevat kuitenkin kasvatustehtävässään enemmän
tukea esim. erilaisten koulutusten muodossa.
Ammattilaisrintamalla yhteistyön toimivuus eri toimijoiden
kesken on ensiarvoisen tärkeää. Raja-aitoja ylittävää yhteistyötä
täytyy harjoitella käytännössä ennen kuin se saadaan toimimaan.
Kaikilla näillä tekijöillä vaikutetaan keskeisesti siihen, miten
paikallinen alkoholitilanne kehittyy.
Lopussa kumppanuustalkoiden yleisökin antoi oman panoksensa
työhön ottamalla päähänsä vuorotellen pessimistin ja optimistin
hatun. Pienryhmissä pohdittiin miten hyvälle kehitykselle annetaan
tulta ja miten se voidaan saada sammumaan.
Jaana Miettinen
Neuvoa-antavat
päätoimittaja
etunimi.sukunimi@thl.fi |